perjantai 10. helmikuuta 2012

Pikajuna Meksikon halki kiitää, yö jo on...

Auf dem Aasee!
Nyt alkaa olla reissu jo niin lähellä, että viimeisten päivien odottaminen on ihan tuskaa. Onneksi tässä on tullut kehitettyä kaikkea tekemistä ajatusteni harhauttamiseksi. Keskiviikkona oli yhden kaverini syntymäpäivä, joten juhlistimme sitä päivällä käymällä mensassa syömässä (kuin erikoista!), jonka jälkeen mentiin Aaseen jäälle kävelemään. Täällä on siis ollu pakkasia jo niin pitkään, että Aasee on jäätynyt ja siellä ois ihan sikahyvä jää luistella, mut harmikseni mulla ei ole luistimia täällä.

Sen jälkeen käytiin juomassa synttärikahvit paín&gâteau:ssa, mun uudessa lempikahvilassa täällä Münsterissä. Pakotan kaikki mun luo tulevat vieraat käymään tuolla mun kanssa, et saan taas sitä hyvää kahvia.
 llalla lähdettiin käymään vielä syttäricocktaileilla, koska ne on niin halpoja Suomeen verrattuna, et muiden Suomeen palaavien vaihtareiden piti saada vielä viimeinen ilo irti näistä. Jos tuota hintaa nyt katsoo, niin ei voi muuta sanoa kuin, että IN YOUR FACE, sedulat! :D Long island ice tea, 0,5 litraa, 4,50€. Nice. Cavete, toi paikka missä käytiin, on Münsterin vanhimpia opiskelijakapakoita ja todella tunnelmallinen. Lisäksi sieltä saa perinteistä saksalaista ruokaakin, joten tulevat vieraani saattavat päätyä käymään täälläkin.


Cocktail ja sen kaverit
Perjantaille me oltiin suunniteltu ihan random excursiota jonnekin päin Nordrhein-Westfalenia, koska haluttiin ottaa kaikki irti siitäkin ilmaisesta huvista. Meidän ensimmäiseksi etapiksi valikoitui Gelsenkirchen, tuo Schalken kotikaupunki. Oltiin mielestämme sovittu treffit asemalle Teemu Pukin kanssa, että se ois voinu näyttää vähän kaupunkia, mutta eipä jäbää näkynyt. Ei jaksettu sit edes lähteä fiilistelemään sinne Veltins-Areenalle vaan tyydyttiin kiertelemään kaupungilla melko nopeasti. Gelsen ei nyt varsinaisesti vienyt mun sydäntä, vaan se oli sellainen aika peruskaupunki.

Gelsenkirchenistä jatkettiin S-Bahnilla Essenin puolelle Zollvereinin vanhaan hiilikaivokseen, joka on nykyään otettu UNESCO:n maailmanperintökohteiden listalle. Zollverein oli aikoinaan Euroopan suurin hiilikaivos ja ehkä juuri sen Bauhaus-tyylisten rakennusten takia sitä kutsutaan maailman kauneimmaksi hiilikaivokseksi. Niin kaunis kuin hiilikaivos nyt voi olla.


Nykyään Zollvereinin tilat ovat uusiokäytössä ja sieltä löytyy muun muassa Ruhr-museo, Designmuseo, näyttelyitä ja taidepajoja. Me skipattiin suosiolla noi museot tällä kertaa ja käytiin vain katsomassa maisemia kaivoksen 45 metriä korkealta Panorama-tasanteelta.Tuolta muuten huomasi erittäin hyvin, miten lähekkäin nämä suuret teollisuuskaupungit ovat tuolla Ruhrin alueella, sen verran tehtaanpiippuja nimittäin piirtyi horisonttiin. 
Zollverein oli kyllä ihan näkemisen arvoinen paikka, vaikka se ei varmaan yleistä mielikuvaa kaivoksesta vastaakaan. Missään ei nimittäin ollut kaivoksia. Pitäisi ehkä ottaa selvää, että millä menetelmillä sitä kivihiiltä oikein louhitaan. Mutta kaivoksen alue oli kyllä silti käsittämättömän laaja ja rakennukset kunnioitettavan kokoisia. Sisätilat oli myös otettu todella onnistuneesti museo- ja muuhun käyttöön.

Kun oltiin mielestämme nähty tarpeeksi hiilikaivosta, niin me otettiin ratikka Esseniin ja mentiin syömään ennen kotimatkaa. Tässä vois nyt heittää saksantaitoisille vähän "hyvää" läppää.. essen in Essen ja niin edelleen. Essen on muuten Saksan kahdeksanneksi suurin kaupunki ja keskusta kauppa-alue oli todella suuri. Essenkään ei varsinaisesti säväyttänyt, mutta voitti kyllä Gelsenkirchenin. Shoppailemaan ei tällä reissulla oltu tultu, joten ruokailun jälkeen otettiin seuraava juna Münsteriin.


Ja nyt näitä bileitä näyttäis riittävän. Tänään on pakko lähteä sanomaan vielä heiheit muille vaihtareille tuonne Münsterin Kuntotielle, Boeselagerstraßelle. Mutta täytynee ottaa iisisti, koska eilisen cocktailit painaa vielä vähän ja huomenna ois überbileet saksalaisten kanssa. Jeejee! Tää viikko on kyllä erikoisen vilkas tämän juhlinnan suhteen, että en mä normaalisti näin alkkis ole.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti