Taas on mennyt ihan todella kauan aikaa enkä ole saanut aikaiseksi käydä päivittelemässä kuulumisia. Ei sillä, että täällä mitään maata mullistavaa olisi tapahtunutkaan, mutta kuitenkin niin paljon kaikkea pientä, että en varmasti muista nyt puolistakaan kirjoittaa. Mutta kuten otsikosta ja ylläolevasta kuvasta arvata saattaa, olen seuraillut kateellisena ensilumi -päivityksiä Suomesta ja haaveillut pakkaskeleistä ja kengän alla narskuvasta lumesta. Münsterin säässä on päästy nyt siihen vaiheeseen, että vettä sataa ja jos ei sada, niin on muuten vaan kostean kylmä. Odotan jo, että joulumarkkinat alkavat ja kaupungilla ollessa pääsee lämmittelemään Glühwein -kupposen äärelle.
Viime viikonloppuina ollaan junailtu ahkerasti Nordrhein-Westfalenin alueella ja käyty joululahjojen katsastureissuilla Dortmundin lisäksi myös Essenissä ja viime viikonloppuna juhlimassa syntymäpäiviä Kölnin lähimaastossa. Kauppoihin on tullut jo myyntiin yhtä jos toista joulukrääsää ja Essenissä ollessa bongailin myös övereimmät joulukalenterit. Ainakaan Suomessa ei ole vielä tullut vastaan kosmetiikka- ja hajuvesikalentereita, jotka hintansa puolesta vastaavat kyllä jo kunnon joululahjaa. Itse ajattelin tänäkin vuonna tyytyä ihan perus suklaakalenteriin, niin lapsenmielinen kun vielä olenkin! Koska nyt ollaan kuitenkin jo marraskuun puolessa välissä, niin itseänikin on himottanut aloittaa joulukoristelut ja ostinkin jo joulukynttilöitä ja virittelin eilen joulutähden olohuoneen ikkunaan (eihän vielä ole liian aikaista, eihän?).
Myös halloween tuli ja meni ja sain samaisena viikonloppuna kestitä
ensimmäisen Suomi -vieraankin. Sama jatkuu tulevina viikkoina, kun saan lisää Suomi -vieraita kylään ja Nilsin vanhemmatkin
saapuvat katsastamaan Münsterin joulumarkkinat. Muuten arki on alkanut rullata täälläkin siihen tahtiin, että on vaikea välillä keksiä edes mitään tähdellistä kirjoitettavaa. Saksalaiseen televisioonkin alan jo pikkuhiljaa tottua (!!!), mikä on jo paljon se! Tarpeeksi kauan kun katsoo Grey's anatomya tai The big bang theorya saksaksi dubattuna, niin alkaa jo tottua dubbausnäyttelijöiden ääniin. Sinkkuelämä uutena tuttavuutena tuottaa kuitenkin vielä ongelmia, koska vanhat alkuperäisäänet ovat vielä niin vahvasti mielessä.
Viime viikonloppuna pääsin myös kuuntelemaan taas alltimefavorite
-lempibändiäni Biffy Clyroa livenä, kun kävimme kuuntelemassa Biffyn
keikan Kölnin Lanxess -areenalla. Aivan järkyttävän kova liveveto
Biffyltä! Ainoa asia mikä jäi harmittamaan oli se, että permanto oli
loppuunmyyty ja jouduttiin katsomaan keikkaa istumapaikolta, mikä ei
kyllä sitten yhtään sovi rock -keikan luonteeseen. Plussana mainittakoon
se, että joka puolella myytiin (hyvää) olutta ja keikan välissäkin sitä
kävivät myyjät olutreppuineen kaupittelemassa. Voisikin alkaa katsastella jo
seuraavaa keikkaa, että pääsisi katsomaan näitä skottimiehiä pian uudestaan. Kyllähän siinä tytöllä jos toisella menee polvet veteliksi, kun pojat vetää välispiikit skottimurteella.
Ja koska on jo marraskuu, haaveilen hulluna joulutortuista. Joulutortut ovat oikeasti kaikessa yksinkertaisuudessaan niin käsittämättömän hyviä ja tähän aikaan vuodesta niitä pitäisi kyllä jo saada. Varmistin Nilsiltä, että saahan kaupasta voitaikinaa ja etsin jo ensimmäisen luumumarmeladinkin käsiini. Lupasin itselleni, että itsenäisyyspäivänä saan leipoa torttuja, mutta saa nähdä jaksanko odottaa siihen asti. Kaikesta voi siis päätellä, että odotan kovasti joulua kaikkine hössötyksineen ja mikä parempaa, joulua Suomessa! Aina tähän asti olen odottanut sitä, milloin pääsen Saksaan visiitille ja nyt odotan vuorostani sitä, että pääsen taas Suomeen. Ihminen ei taida koskaan olla tyytyväinen siihen mitä on..?
Kuvituskuvaa lenkkipoluilta, yliopistosta ja Münsterin syystivolista Sendistä. Leikin taas blogin ulkoasulla, joten muutoksia siihenkin saattaa tulla. Tai sitten ei. Katsotaan miten inspiroi.