Näytetään tekstit, joissa on tunniste Thaimaa. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste Thaimaa. Näytä kaikki tekstit

keskiviikko 11. huhtikuuta 2012

Oma koti kullan kallis - Trautes Heim, Glück allein

Ja niin ne seitsemän viikkoa menivät! Kuten facebookissa sanoinkin: lähtö tuli juuri oikeaan aikaan, mutta kuitenkin liian aikaisin. Saksa otti minut ihanasti vastaan Düsseldorf Internationalin lentokentällä, mutta samalla osa minusta olisi kuitenkin halunnut jatkaa matkaa Balille surffaamaan ja viettämään vielä pari viikkoa Indonesian auringon alla. Ehkä sitten ensi reissulla!
 
 Reissun viimeisimmät vaiheet lieneevät vielä kertomatta, joten jatketaan Langkawilta, mistä taisin viimeismmät terveiset kirjoittaa. Tykästyttiin siis todella paljon Langkawiin ja sen hintatasoon (maksettiin meidän ihanasta Daddy's Guesthouse hostellista 3,75€/yö) ja reissun tuli jatkua Pulau Penangille ja Georgetowniin, tuohon Aasian "ruokapääkaupunkiin". Mutta koska jostain korviimme kantautui kuitenkin tieto, että Formula ykkösten Malesian GP ajettaisiin viikonloppuna Sepangissa, Kuala Lumpurin lähellä, laskimme nopeasti 1+2 ja päätimme tämän ainutkertaisen mahdollisuuden takia vaihtaa suunnitelmia ja suunnata Kuala Lumpuriin.

Otimme KL:iin yöbussin, joka oli perillä kaupungissa noin viiden aikaan aamusta. Nousimme ylihintaiseen taksiin (20 ringgettiä parin minuutin matkasta, oikea hinta varmaan lähempänä 5 ringgettiä, mutta ei jaksanut siinä aamupöhnässä keskellä ventovierasta kaupunkia rueta paljon tinkaamaan) ja suuntasimme tällä kertaa fiksusti etukäteen varattuun hostelliimme Pujangga Homestay:hin. Tämäkin hostelli osoittautui todella viihtyisäksi mestaksi ja isäntä päästi meidät dormiin nukkumaan saman tien, vaikka emme olleet siitä yöstä maksaneetkaan.


Backpackereiden mekka Khao San road Bangkokissa
Virvoitusjuoma Khao Sanilla
Formulat alkoivat Sepangin radalla, noin 60 km päästä KL:sta kello neljältä iltapäivällä, joten aamupalan vedettyämme hyppäsimme viralliseen kisabussiin, joka kyyditsi meidät radalle. Päivä oli todella kuuma ja kostea (kuten kaikki päivät siellä), mutta asfalttiviidakossa kuumuus vain korostui. Sepangilla oli ilmassa kunnon urheilujuhlan tuntua ja kansainvälinen fiilis. Suomalaisturistejakin tuli vastaan tasaisin väliajoin sekä radalla, että myöhemmin kaupungissa.
Vaikka olen yläasteen jälkeen mollannut moottoriurheilua suhteellisen paljon (ajetaan ympyrää autolla/moottoripyörällä ja kulutetaan bensaa), tempaisi kisa kuitenkin kunnolla mukaansa, koska joukossa oli suomalaiskuskeja. Seurattiinkin silmä kovana Räikköstä, Kovalaista ja Rosbergiakin. Pulitettiin toiseksi halvimmista lipuista 30€ ja päästiin istumaan katoksen alle nurmirinteelle. Halvimmat liput pääsuoralle katsomoon olisivat kustantaneet jo 136€, joten budjettimatkalaiset sanoivat ei kiitos. Tuolta rinteestä näki kuitenkin pitkän pätkän rataa, eikä mulla muutenkaan ollut valittamista siitä nurtsilla istumisesta.

Se meteli mikä Formula1-autoista lähtee on aivan käsittämätön! Korvatulpat sai laittaa kyllä korviin ensimmäisen vartin jälkeen, ei sitä jaksanut kuunnella. Melkein heti startin jälkeen alkoi sataa suhteellisen paljon, joten kisa jouduttiin keskeyttämään, mutta onneksi se vedettiin loppuun asti, kun sää salli. Jännättiin Räikköstä ja viidenneksihän se tuli 10.:stä lähtöruudusta! Oli hauska huomata miten moni aasialainen kannusti juuri meidän Kimiä!
Bungalow-mestamme rantaa Koh Phi Phi:lta
KL:ssa viihdyimme nelisen päivää ja olisimme viihtyneet pidempäänkin, mutta koska halusimme nähdä vielä UNESCO:n maailmaperintökohdekaupungin Melakan, jouduimme jättämään tämän ihanan kaupungin. KL oli huomattavasti pienempi (n.1,5 milj. asukasta) kuin Bangkok, paljon siistimpi ja ihanan vehreä kaupunki. Itse kuvailisin sitä sanoin "keskelle viidakkoa heitetty länsimainen kaupunki", koska kaikkalla oli paljon puita ja kasveja, mutta kaupunki sinänsä olisi mennyt ihan mistä tahansa länsimaisesta kaupungista. KL:sta löytyi paljon isoja kauppakeskuksia, jossa viimeistään pääsimme rahoistamme. Kukapa olisi voinut vastustaa aitoja Converseja hintaan 27€ (Suomessa pulitat jotain 60-80€)?

KL:n kaupunkikuvaa hallitsevat tietenkin Petronas Tower-kaksoistornit, joiden juuressa on suuri, kalliimpien merkkien Surya-kauppakeskus. Parempi paikka kuin Petronas Towers katsella kaupunkia ilmasta on Meraka Tower eli KL-Tower, johon pääsee 467 metriin ihailemaan maisemia. Ajoitimme vierailumme auringonlaskun aikaan, jolloin valot syttyivät pilvenpiirtäjiin ja Petronas Towerkin loisti vieressä mahtipontisena.

Neljän päivän jälkeen sanoimme hei heit Kuala Lumpurille ja suuntasimme jälleen kerran naurettavan halvalla bussilla (3,25€) Melakaan, Malesian länsirannikolle. Yövyimme Lonely Planetissakin suositellussa Sama-Sama Guesthousessa, josta dormisänky irtosi 15 ringgetin eli 3,75€ hintaan, joten suht budjettiystävällinen kohde taas kyseessä. Melakan Chinatown ja maailmanperintökohde-alue, joilla vietimme eniten aikaamme, osoittautuivat ihan vierailemisen arvoisiksi paikoiksi ja yleinen habituskin kaupungissa tuntui olevan suht rento ja ajaton. Paikka oli loppujen lopuksi niin pieni, että kahden päivän jälkeen olimme valmiita siirtymään isommalle kirkolle Singaporeen.
Turistit norsun kyydissä

Elämä on ihan kivaa
Singikseen olimme tehneet taas hostellivarauksen etukäteen ja bussi veikin meidät yllättävän lähelle Betel Box Hostellia. Olimme vastaan tulleilta reissaajilta kuulleet kauhutarinaa Singaporen hintatasosta, mutta tuolta dormisängyn sai siedettävään 12,50€ hintaan ja paikka muutenkin oli ihan viihtyisä ja henkilökunta superystävällistä. Rajamuodollisuudet hoituivat "hyppää ulos bussista, kulje tullin läpi, ota leimat passiin ja hyppää takaisin bussiin"-menetelmällä. Aiemmista tiedoistamme poiketen passiin iskettiinkin ruhtinaallinen 90 päivän oleskeluoikeus maahan, vaikka vain pari yötä siellä tulimmekin viipymään.

Kalliimman hintatason lisäksi kaikki olivat hehkuttaneet Singaporen puhtautta (purkan syöminen kielletty 1000 dollarin sakon uhalla), mutta tässä suhteessa jouduimme pettymään. Kyllä siellä nimittäin joku niitä roskia kadulle oli heittänyt, vaikka se kiellettyä olikin. Koska Singapore, joka muuten tarkoittaa "Leijonan kaupunkia" on niin iso mesta, olisi siellä vierähtänyt helposti viikkokin, mutta jouduimme ottamaan kaiken irti niistä kahdesta päivästä, jotka meillä oli käytettävänä.

Ohjelmaan kuului siis pilvenpiirtäjien ihailua iltasella, vierailu kasvitieteelliseen puutarhaan, Night Safari eläinpuistossa, Titanic-näyttely Art Science Museumissa ja pikavisiitti Pikku-Intiaan. Singaporen kasvitieteellinen puutarha oli valtavan kokoinen puisto, jonne olisi kyllä pitänyt mennä koko päiväksi picnic-korin kanssa. Kohteena se oli sinänsä hyvä reppureissaajille, koska pääsymaksua ei kerätty kuin tiettyihin osiin puistoa, esimerksiki Orkidea-puistoon, jonne sinnekään pääsymaksy ei ollut kuin dollarin opiskelijahinnalla. Sen verran muuten opimme, että orkidea on Singaporen kansalliskukka. ;)

Laskuveden paljastamat rantakalliot Koh Phi Phi:lla
Night Safarille mentiin nimensä mukaisesti pimeän aikaan, koska pointtina oli esitellä eläintarhan yöeläjiä, joita muuten oli riittämiin. Singaporen eläintarha oli harvinaisen hyvin toteutettu ja usein eläimet olivat ns. aidattomissa aitauksissa, joten niitä ei tarvinnut minkään pleksin tai verkon takaa tiirailla. Lisäksi propsit todella autenttisesta sademetsämiljööstä, päiväntasaajalla nääs tartteta mitään muovikukkia kuten Korkeasaaressa. Lippu yösafarille kustansi jotain 28 dollarin luokkaa ja oli mun mielestä kyllä ihan hintansa väärti noin normaaliin eläintarhavisiittiin verrattuna!

Singaporen ehkä paras juttu oli kuitenkin Titanicin 100-vuotisjuhlan kunniaksi kyhätty näyttely, jossa oli esillä yli 250 Titanicista nostettua esinettä. Näyttely kertoi koko Titanicin tarinan suunnittelusta tähän päivään saakka ja olipa esillä jopa "re-creationit" Titanicin käytävästä, hyteistä, pääportaikosta ja kannelta. Kuinka siistiltä tuntui kävellä Titanicin "käytävää" pitkin? En ole mitään museoihmisiä, mutta tämä näyttely oli kyllä ehkä paras, jossa olen koskaan käynyt! Seinältä löytyi myös lista kaikista laivan matkustajista ja heidän kohtaloistaan ja olipa yllättävää huomata kuinka monta suomalaistakin siellä oli mukana.

Näyttelystä tiemme vei suoraan Changin lentokentälle, josta tytöillä lähti jatkolento Balin aalloille ja mun matka kohti kotia alkoi. Jouduin odottelemaan tuolla lentokentällä seitsemän tuntia yksin, koska olimme sinne alunperin yhtämatkaa tulleet ja mun lento lähti niin paljon myöhemmin. Changin kenttä saa multa kyllä kiitettävät pisteet, niin hyvät palvelut oli tällaiselle lentokenttäpummillekin. Nautin mm. ilmaisesta netistä, kännykän lataamisesta (niillä oli laturit kans) ja TV-loungesta. Seitsemän tuntia noilla palveluilla ei ollut mikään sietämätön aika.


Paalujen päälle rakennetut talot laskuveden aikaan Koh Mookilla
Turhaan etsit roskista Koh Mookilla
Charlie Beach Koh Mookilla
Täytynee vielä hehkuttaa sitä, että mä tykkään lentämisestä ihan sikana ja nautin koneen noususta ja laskeutumisesta todella paljon. Siksi varaan aina ikkunapaikan. Nytkin mulla oli välilasku Dubaissa, joten sain nauttia näistä huippuhetkistä kahteen kertaan. Ensimmäinen lento meni koomaillessa, koska nukkumiseksi en menisi sitä väittämään ja toinen lento leffoja katsellessa. Miksi lentokoneissa pitää näyttää ilmaiseksi hyviä uutuusleffoja, että vaikka tietää, että olisi fiksumpaa nukkua, niin on silti pakko katsoa niitä leffoja, kun kerta ilmaiseksi voi katsoa? No, tulipahan tsekattua Samuli Edelmannkin uudessa Mission Impossiblessa. Sillähän oli ihan mittava rooli ja vuorosanojakin eikä mikään ruumiin osa! :D

Saksassa vastassa oli ihana kevät ja vihdoinkin ympärillä ihmisiä, joiden kieltä ymmärrän! Vaikka kotiin päästyäni takana oli noin 27 tuntia matkustamista ja odottamista, en voinut muuta kuin hymyillä. Paluuni jälkeen olen fiilistellyt kaikkia pikkuasioita, joita ennen piti itsestäänselvyyksinä. Aika suurta iloa nimittäin tuotti pelkkä suihkussa käyminen ja oma, puhdas pyyhe sekä aamupalansa tekeminen itse, ja varsinkin se hyvä kahvi! Olen tuntenut nyt suurta tarvetta laittautua ja käyttää kivoja vaatteita, koska Aasiassa tuli kuljettua se 2 kk todella ränsistyneen ja mauttoman näköisenä, mutta ei siitä jaksanut lomalla sen enempää stressata. Terkkuja vaan niille ruotsalaisille tytöille about joka paikassa, jotka näytitte aina niin freeseiltä, että mun teki mieli tehdä pikainen poistuminen paikalta.

Nyt takana on jo viikko Saksassa ja mulla on kerennyt käymään tässä pari vierasta Suomesta ja ihana Alina Giessenistä. Kesäsemesterikin alkaa pyörähtää todenteolla käyntiin ja takana on jo ensimmäiset luennot ja kielikurssit. Tapasin muuten kielikurssilla uuden suomalaisvaihtarin, joten on meitä taas täällä enemmänkin. Olen jo hahmotellut tän lukkarin kurssit, mutta kuten aina, käyn tsekkaamassa pari viikkoa luentoja ja päätän sitten, josko käyn kurssin loppuun. Tällä semesterillä mulla olisi tosiaan enää yksi englanninkielinen kurssi ja muut saksaksi, joten työtä ja vähän lisää työtä on kyllä edessä tänä kesänä! Mutta onneksi mulla on tämän reissun jälkeen kunnon motivaatio taas opiskeluun ja on tullut pohdittua tätä omaa etuoikeuttakin olla täällä, joten jospa sitä selviäisi. 

Reissun ehkä kaunein auringonlasku Koh Mookilla
Mä lopetan tällä kertaa näihin kuviin ja näihin tunnelmiin. Pistin vähän esille tällaisia vastakohtia Thaimaasta, unelmarantaa ja paikallisten asutusta. Joskus kannattaa lähteä sieltä resortin aitojen takaa katsomaan vähän paikkoja, niin vastaan tulee se real thing.

keskiviikko 29. helmikuuta 2012

Thaimaa - Thailand

Niinhan siina kavi, etta eipa ole tullut paljon blogiin koskettua talla reissulla ja kuvia tanne tipahtelee kirjoituksiakin harvemmin. Ehka sitten reissun jalkeen pistan kunnon kuvaplajaysta, koska nyt ei todellakaan riita aika ja karsivallisyys niiden kanssa pelaamiseen. Tietokoneella tulee istuttua lahinna nettikahviloissa, joissa tama hupi maksaa yhden tai kaksi bahtia minuuttia kohden, mutta ei tee mieli naille koneille paljon omia lomakuvia tallennella. Dropboxit kylla tiedetaan, mut anyway..

Mutta paljon on kerennyt jo nahda tassa reilun kahden viikon aikana. Rakastuttiin kaikki Bangkokiin, todella kiva ja elava kaupunki. Kaytiin kiertamassa suurimpia nahtavyyksia kuten Grand Palace, Chinatown ja buddhapatsaita. Lisaksi katseltiin kaupunkia yhtena paivana vedesta kasin kanavaristeilylla ja syotiin itsemme ahkyyn Thaimaan korkeimman rakennuksen Bayioke Towerin iltabuffetissa. Korkeutta tuolla rakennuksella taisi olla hieman paalle 300 metria, etta ihan kivathan sielta oli nakymat. Ajeltiin tuk-tukeilla kaupunkia ristiin rastiin ja pidettiin itse majaa reppureissaajien mekassa Khao San Roadilla. Rahat tuhlattiin sitten viimeistaan MBK-kauppakeskuksessa. Neljan vai viiden paivan jalkeen (kuka naita enaa laskee) otettiin yobussi Krabin rantakohteita pain. Bangkokin vilinaa on ehka jopa jo nyt ikava.

Bangkokista matkattiin todellakin yo bussilla Krabille, jossa vietettiin kaksi-kolme paivaa. Tahan mennessa ei ollut tarvinnut viela paljon suomalaisiin tormata, mutta Krabi olikin sitten, kuten oletettua, taynna maanmiehia. Meidan hostelli oli  Ao Nang Beachin lahella, joten otettiin yksi paiva longtailboat Railay Beachille ottamaan aurinkoa. Maisemat olivat kylla suoraan kuin aurinkomatkojen katalogeista. Ihatuin taalla viimeistaan thaimaalaiseen ruokaan. Se on niin hyvin maustettua ja ihanan tulista! Tosin jossain vaiheessa oli naurussa pidattelemista, kun Tom Yam-keittoa syodessa hiki kaatui paalta, itketti ja nena alkoi vuotaa. Vaitan kuitenkin nauttineeni suuresti siitakin keitosta. Namnam! Krabilla kavimme myos ottamassa vahan lahikontaktia paikalliseen kulttuuriin ja kavimme katsomassa thaiboxing-matsin. Illan ohjelmassa oli yhdeksan ottelua, joista seitsemas oli aikuisten paaottelu. Harmi vaan, etta itse paaottelu paatyi ehka 30 sekunnissa tyrmaykseen ja sita ennen oli tullut katseltua varmaan 1,5 tuntia 10-vuotiaita poikia hakkaamassa toisiaan.

Krabilta otimme laivan Koh Phi Phi:n saarelle, jota lahinna kaikki olivat kehuneet. Koh Phi Phi:lta varasimme pariksi ensimmaiseksi paivaksi bungalowin vahan "paakaupungin" sivusta ja paasimme kokemaan vahan viidakkomeininkiakin, kun illalla odotti kaarme portailla ja apinat hyppivat lahipuissa. Ja banaani kasvoi meidan bungalowin vieressa! Phi Phi:n Ao Loh Dalam Beach oli kunnon bilekeskus, jossa tuli ehka vierailtua itsekin kerran tai kaksi. Heti ensimmaisena paivana huomasi kylla, etta koko mesta on taynna ruotsalaisia turisteja ja mekin mentiin useampaan kertaan siihen samaan kastiin. Ei kehdannut oikaista, kun ruotsalaiset oli kuitenkin ihan tyylikasta porukkaa..:D Koko Phi Phi:n ajan missiona oli lahtea snorklaamaan, mutta jotenkin se saattoi painottua enemman tuonne juhlimisen puolelle. No kylla tassa kerkeaa viel snorklata! Koh Phi Phi:lla olisi ollut The Beach-leffan kuvausmaisemat, mutta ei jaksettu lahtea venereissulle sita lahtea katsomaan. Ois ehka pitany. Ensimmainen asia, joka harmittaa talla reissulla!

Tykattiin Phi Phi:sta ihan mielettomasti, mutta matkaa piti jatkaa etelaanpain ja me otettiinkin suunnaksi Koh Lanta. Lantalla saatiin taas mieleton seaview-bungalow, jonka ainoana puutteena tosin oli temppuileva ilmastointi. Kun paivalla lampotilat nousevat jonnekin lahemmas 40 astetta, on ilmastointi ihan ehdoton. Olenkin pistanyt tassa mun energiatason laskua tuon kuumuuden piikkiin. Tekis mieli kayda huvikseen hengaamassa paikallisessa k-kaupassa eli 7Eleven:issa, koska ne on niin taivaallisen viileita. Koh Lantalla ollaan vaan ladattu akkuja ja otettu aurinkoa. Huomenna meilla on tosin ihan aktionin tayttama paiva, kun lahdetaan norsuvaellukselle ja vieraillaan Koh Lantan luolilla ja vesiputouksella. Norsuja, jee!

Huomenna onkin sitten viimeinen kokonainen paiva Koh Lantalla, koska perjantaina otetaan suunnaksi Koh Ngai ja sen jalkeen Koh Mook. Noilla pienemmilla saarilla pitaisi olla myos todella hyvat snorklausmahdollisuudet koralliriuttoineen, joten siella paastaan toteuttamaan sekin missio! Eniten odotan Koh Mookin Emerald Cavea eli jotain kallion sisalla olevaa laguunia, jonne pitaa uida 70 metria luolia pitkin. Koh Mookin jalkeen matka jatkunee mita todennakoisimmin Ko Lipelle ja sielta Malesian puolelle Langkawille. Aikaa hengata Malesiassa jaa ehka kolmisen viikkoa, jona aikana nyt ainakin Langkawi ja Kuala Lumpur tsekataan. Taman hetken suunnitelmissa olisi saapua sitten Singaporeen 30.3. ja jaada sinne kolmeksi yoksi. Sitten 3.4. mulla lahteekin jo lento takaisin Saksaan.

Etta tallaista rantalomaa ja auringonottoahan tama on lahinna ollut! Olen ruskettunut.. vahan. Mutta en ole palanut, propsit siita! Jatkuva kuumuus tosiaan vasyttaa ainakin meikalaista, etta odottelen milloin mun kroppa vihdoin tottuisi tahan ilmastonalaan. Vatsataudilta olen sailynyt.. viela. Koputan nyt puuta, etta sailyisin mahdollisimman pitkaankin. Pidempaan reissaillessa kylla alkaa kaivata myos normaaleja arkijuttuja ja tietokoneella hengaaminen on mulle yksi niista. Etta antakaa anteeksi, jos naette mut facessa aina silloin talloin. Kun on maannut koko paivan 35 asteessa rannalla, niin onpa eri mukava tulla illalla viileaan nettikahvilaan tuttujen ympyroiden pariin. Opin arvostamaan Suomen oloja, infrastruktuuria ja hygieniatasoa koko ajan enemman ja enemman, on meilla asiat hyvin siella! Asia johon taalla voisi kylla tottua, on ulkona syominen. Ollaan syoty paivittain ehka kaksi kertaa ulkona, koska ruoka vaan on niin halpaa. Tosin naiden Thaimaan lomasaarien hintataso on ollut huomattavasti korkeampi kuin luulin. Lankkareilta osataan ottaa rahat pois! ;)

Kello alkaa lahenella yhdeksaa illalla paikallista aikaa ja meika on ihan finaalissa. Naurettiin just, et ei tama mitaan lomaa ole, sen verran uupuneita ollaan joka paiva. Mutta en vaihtaisi kaikkea nakemaani kylla poiskaan! Saa nahda milloin seuraavan kerran kirjoittelen, koska tama vaatii aina oman aikansa. Mutta talta eraa Thaimaa kuittaa - hengissa ollaan!