Opiskelijaelämää

Usein saan vastata kysymyksiin "Mitä sinä oikeastaan teet siellä Saksassa?" tai "Mitä sinä nyt opiskelitkaan?", joten ajattelin nyt opiskelujen honeymoon -vaiheessa vielä kertoa teille tarkemmin millaiset tuulet opiskeluelämässäni tällä hetkellä puhaltavat. Viime syksynä Saksaan muuttaessani aloitin todellakin Saksan kielen ja taloustieteen yhdistetyt kandiopinnot, mutta totesin lukukauden aikana, että vaikka Saksan kielen opiskelu mielenkiintoista onkin, ei minua ole tehty tälle alalle työskentelemään.

Lukukauden edetessä mietin plan B:tä oleskelulleni täällä Saksassa ja päädyin hakemaan samaiseen yliopistoon LL.M. - eli oikeustieteen maisteriohjelmaan. Maisterihan olen jo Suomesta, mutta oikeustieteen alalla tällaiset ulkomailla suoritettavat vuoden kestävät, ammattitaitoa lisäävät maisteritutkinnot alkavat olla jo yleinen juttu. Järkeilin valintaani sillä, että saksalaisella korkeakoulututkinnolla voisivat  tulevaisuuden työskentelymahdollisuuteni Saksassa parantua huimasti ja vaikka jos kävisikin niin, että joskus palaisin Suomeen, olisi tämä vain lisämeriitti suomalaisen tutkintoni oheen.

 No, voinko tämän tutkinnon suoritettuani toimia Saksassa juristina? Perinteisessä mielessä en. Tuomarin, asianajajan ja notaarin virka Saksassa edellyttää edelleenkin Saksan kansallisen  oikeustieteen loppututkinnon (Staatsexamen) suorittamista. Juristin tutkinto on kuitenkin paljon muutakin kuin edellä mainitut, joten mahdollisuuksia työllistyä on esim. yrityksissä ja muualla yksityisellä sektorilla, jossa ennalta määrättyä tutkintovaatimusta (eli Staatsexamenia) ei ole. 

Perinteiset LL.M. -ohjelmat keskittyvät usein yhteen tiettyyn oikeudenalaan tai aiheeseen, esim.  ihmisoikeuksiin tai yrityskauppoihin, johon opiskelija paneutuu ja syventää tietämystään. Tällaiset ohjelmat ovat kuitenkin usein maksullisia ja niiden hinta nousee helposti 10 000 euroon tutkintoa kohden. Ihan budjetillisista syistä valitsemani ohjelma ei ole tällainen, vaan minun LL.M.:ni on Saksan oikeusjärjestelmästä yleiskuvan antava ohjelma, jonka toisella puoliskolla valitaan tietty oikeudenala, johon myös myöhemmin kirjoitetaan maisteritutkielma. Ohjelma kustantaa normaalin lukukausimaksun verran, joka WWU:ssa huitelee tällä hetkellä noin 260 eurossa lukukautta kohden. Tästä lukukausimaksusta Semesterticketin eli opiskelijan junalipun osuus on kuitenkin noin 150 euroa, joka on hyvin pieni hinta siitä, että voi matkustaa vapaasti koko NRW:n alueen julkisella liikenteellä.

Maisteriohjelma koostuu neljästä moduulista: perus-, jatko-, profiili- ja päätösmoduulista. Perusmoduulin kurssit lähinnä johdattelevat Saksan oikeusjärjestelmään ja antavat työkaluja oikeustieteen opintoihin Saksassa sekä valmistavat maisteritutkielman kirjoittamiseen. Jatkomoduulissa opiskelijalla on mahdollisuus profiilimoduulia ja maisteritutkielmaa silmällä pitäen valita painopisteeksi joko yksityis,- julkis- tai rikosoikeus. Koska itse haluaisin tehdä profiilimoduulini kurssit ja maisteritutkielmani vero-oikeuteen, valitsin luonnollisesti julkisoikeuden, jonka alle vero-oikeuskin voitaisiin luokitella. 

Profiilimoduulissa opiskelija voi valita kaksi kurssia yhdestä seuraavista aihealueista: 1.) talous- ja yritysoikeus, 2.) työ- ja sosiaalioikeus 3.) informaatio-, telekommunikaatio- ja mediaoikeus, 4.) kansainvälinen oikeus, eurooppaoikeus ja kansainvälinen yksityisoikeus, 5.) oikeudenhoito ja riitojen ratkaisu 6.) valtiosääntö- ja hallinto-oikeus, 7.) rikosoikeus ja 8.) vero-oikeus. Tietenkin kursseja voi lukea useampia, mikäli ehtii ja innostusta löytyy. Itsekin otin nyt yhden ylimääräisen kurssin vero-oikeudesta, jotta pääsisin pikkuhiljaa jyvälle saksalaisesta verojärjestelmästä. Tältä siis näyttää suunnittelemani tutkintorakenne tällä hetkellä:

Perusmoduuli (14 op)
Johdanto Saksan oikeusjärjestelmään (3 op)
Saksan oikeuden metodiikka (1 op)
Saksan oikeuskielen kielikurssi  (4 op)
Propedeuttinen seminaari (6 op)

Jatkomoduuli: julkisoikeus (22op)
Hallinto- ja hallintoprosessioikeus
Valtiosääntöoikeus I
Valtiosääntöoikeus II

Profiilimoduuli: vero-oikeus (6 op)
Tuloverotus (3 op)
Yritysverotus (3 op)

Päätösmoduuli (18 op)
Maisteritutkielma (15 op)
Suullinen koe maisteritutkielman aiheesta (3 op)

 LL.M. -tutkielman ohjeellinen suoritusaika on kaksi lukukautta eli ajassa mitattuna yksi vuosi, joka on suhteellisen lyhyt aika näinkin kattaville opinnoille. Hyväksyttävä suoritusaika taisi kuitenkin olla viisi tai kuusi lukukautta ja useat opiskelijat käyttävätkin tutkinnon suorittamiseen hieman extra-aikaa. Ylipäänsä oikeustieteellisen tekstin omaksuminen (muulla) vieraalla kielellä (kuin englannilla) vie hieman aikaa ja muutenkin oikeustieteen opiskelu Saksassa poikkeaa kokonaisuudessaan Suomen mallista huomattavasti. Voin vaikka kirjoittaa näistä eroista oman postauksen vielä joskus erikseen. Olisin kuitenkin itse tyytyväinen, mikäli saisin suoritettua tutkinnon kolmessa lukukaudessa (enkä kahdellekaan pistäisi vastaan).

Me kesälukukaudella LL.M. -tutkinnon aloittaneet olemme suhteellisen pieni ryhmä, sillä meitä on yhteensä vain kymmenen opiskelijaa. Uudet opiskelijakaverini tulevat Paraguaysta, Brasiliasta, Georgiasta, Kroatiasta, Venäjältä ja Kazakstanista. Osalla heistä on ajatuksena suorittaa tutkinto Saksassa ja palata se jälkeen kotimaahan opiskelemaan tai töihin. Esimerkiksi Etelä-Amerikassa Saksan oikeusjärjestelmä on hyvin tunnettu ja sen tuntemus katsotaan paikalliselle juristille isoksi bonukseksi. Toiset puolestaan asuvat jo pysyvästi Saksassa ja haluavat minun tavoin saada saksalaisen korkeakoulututkinnon ja ensikosketuksen Saksan oikeusjärjestelmään. Näin kahden ensimmäisen viikon jälkeen voin sanoa, että ei ole kyllä mikään helppo vuosi tulossa, mutta innolla hyppään näihin haasteisiin!