tiistai 8. elokuuta 2017

Uutuuden viehätystä

Tervehdys vaan täältä Düsseldorfista! Kuten ensimmäinen kuva jo antaakin ymmärtää, on edellisen postaukseni uhkaus nyt käynyt toteen ja istun tällä hetkellä Düsseldorfissa uudessa WG-huoneessani ja mietin tässä sateen ropistessa ikkunaan, että onpa hyvä, että kaatosade tuli vasta nyt eikä tuntia aikaisemmin, kun olisin ollut matkalla töistä "kotiin". Niin, töistä, joiden löytymisen vaikeutta olin pelännyt ja joiden hakemista olin alitajuntaisesti siirtänyt, koska tiesin, että minua odottaisi töiden löytyessä hyppy mukavuusalueen ulkopuolelle saksankielisessä työelämässä. Tässä sitä nyt kuitenkin ollaan, pari kuukautta kokopäväisenä traineena ja ehkä vielä sen jälkeen osa-aikaisena.

Takana ovat jo ensimmäiset työpäivät ja alan pikkuhiljaa päästä jälleen työnteon makuun. Mutta täytyy kyllä tunnustaa, että äkkiseltään jälleen toimistossa kahdeksasta viiteen istuminen ja jo pelkästä kielestäkin johtuva alituinen skarppina oleminen imevät minusta aika tehokkaasti mehut ja iltapäivästä kotiin raahustaa aika hiljainen tyttö. :D Eipä ole tarvinnut iltaisin paljon tehdä tuttavuutta kaupunkiin, kun Netflix ja oma sänky ovat houkutelleet viettämään iltaa kanssaan. Pääsääntöisesti kaikki on lähtenyt kuitenkin mukavasti liikkeelle ja kielellisestikin olen mielestäni pärjännyt ihan hyvin. Onneksi työtehtävät ovat kuitenkin tavallaan tuttuja, vaikkakin suomalaisten veroilmoitusten sijaan rustaan nyt saksalaisia vastaavia (mitä ne nyt about viisi kertaa monimutkaisempia ovat kuin suomalaiset).

Sen lisäksi, että työpaikka, työkaverit ja työkieli ovat uusia, uusia ovat myös kaupunki, asunto ja kämppikset. Vuokrasin elokuuksi huoneen Aasiaan reppureissulle lähteneeltä opiskelijalta ja kämpän jaan hänen kolmen kämppiksensä kanssa, joista yhteen en ole vielä noin viikonkaan asumisen jälkeen törmännyt. Lisäksi minä, "vihaan kaikkia kissaa pienempiä kotieläimiä" jaan olohuoneeni Charly -nimisen gerbiilin kanssa. Jep jep. Onneksi voin tyytyä ihailemaan Charlya turvallisen välimatkan päästä. Syyskuun kämppähaku on vielä työn alla, mutta positiivisn mielin olen liikenteessä ja uskon, että Düsseldorfin kokoisesta kaupungista löytyy vapaa huone nyt vielä yliopiston lukukausilomien aikana. 

Tällaista arkea minulla on siis luvassa seuraavat seitsemän viikkoa, jonka jälkeen koittaa vihdoin loman vuoro, kun suuntaamme Nilsin kanssa parin viikon reissulle Balille ja Singaporeen. Onhan siitä viimeisestä kaukolomasta ehtinytkin jo vierähtää kolme vuotta, joten nyt on jo aika tehdä asialle jotain! Seuraavat viikonloput tulen joko pendelöimään Münsteriin tai Nils puolestaan matkustaa tänne Düsseldorfiin, kun meillä nyt on kerta mahdollisuus tutustua kaupunkiin täältä käsin. Toiveikkaana menin myös ilmoittautumaan syyskuun alussa täällä Düsseldorfissa järjestettävään puolimaratoniin, Kö -Laufiin, joten vielä tällainenkin kiintotähti loistaa syksyn kalenterissani. Onhan tässä aikaa vielä reenata, on on...!

Varmasti näiden uusimpien käänteiden myötä innostun myöhemmin kirjoittamaan lisää Düsseldorfista ja saksalaisesta työelämästä, kunhan nyt pääsen ensin tutustumaan molempiin paremmin. Epäsäännöllisen säännöllisesti siis postauksia tulossa jatkossakin!

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti