The 5th season

Siinä missä Suomessa on viime päivinä itketty menetettyjen kultamitalien perään ja nautittu laskiaispullia, Saksassa on startattu "viidennen vuodenajan" eli karnevaalien loppuhuipennukseen. Aikoinaan ennen Saksan vaihtoani minulla ei ollut minkäänlaista käsitystä siitä, että Saksassa ylipäätään vietetään karnevaaleja ja vasta viime päivinä olen herännyt kunnolla siihen, että millaisessa mittakaavassa tämä kaikki oikein vielä tapahtuu! Saksalaiset rakastavat karnevaalejaan, jolloin lapsilla on koulusta vapaata ja karnevaalirieha hiipii työpaikoillekin. Karnevaalit eivät ole vain lasten ja nuorten juhla, vaan osallistujia on vauvasta vaariin. Voisinpa jopa väittää, että se hieman vanhempi karnevaaliväki ottaa tästä juhlasta kaikkein eniten irti.

Saksassa karnevaalikausi julistetaan virallisesti alkaneeksi jo edellisen vuoden marraskuussa, tarkemmin ottaen 11.11. kello 11:11, jonka jälkeen karnevaalien juhlinta pikkuhiljaa huipentuu tuhkakeskiviikkoa edeltävän maanantain karnevaalikulkueeseen. Adventin- ja joulunajan jälkeen karnevaaliväki ja siitä koostuvat komiteat ja yhdistykset pitävät tapaamisiaan, joissa lauletaan karnevaalilauluja, näytellään ja pidetään puheita. Reininlaakson alueella suurimmat karnevaalikaupungit ovat Köln, Düsseldorf, Frankfurt ja Mainz, joista Kölniä voitaneen pitää alkuperäisenä ja vanhimpana karnevaalikaupunkina.

Kuten Suomessakin laskeudutaan laskiaisena pääsiäistä edeltävään pastoon (ainakin noin ajatuksen tasolla), ovat karnevaalitkin saaneet alkunsa paastoaikaa edeltävästä ilottelusta runsaan ruoan ja juoman sekä laulun ja tanssin merkeissä. Karnevaaliviikolla kaupungin kaduilla vilisee mitä eriskummallisempaa väkeä aina leijonista krokotiileihin ja top gun -piloteista nunniin. Cowboyt ja intiaanit tuntuvat myös olevan karnevaalipukeutumisen kestosuosikkeja. Omat suosikkini tämän vuoden pukuloistosta lienevät viiden pesukoneen kopla, johon törmäsimme Kölnissä sekä hienosti toteutetut noidat Düsseldorfissa Altweiberina.

Saksassa tuhkakeskiviikkoa edeltävä torstai eli Altweiber tai Weiberfastnacht aloittaa karnevaaliviikon juhlinnan Reininmaan kaupunkien kaduilla. Aina vuoteen 1824 saakka karnevaalien juhlinta oli yksinomaan miesten oikeus, kunnes Bonnin Beuelin kaupunginosan pesulan naistyöntekijät päättivät muuttaa asioiden laidan. Tästä lähtien Altweiberina naiset valtaavat kaupungintalon kello 11:11 ja vallankaappauksen symbolina pormestari luovuttaa kaupungintalon avaimet naisille. Varsinkin kravattia pitävät miehet saavat pitää Altweiberina varansa, sillä osoituksena mahdistaan kaupungilla juhlivat naiset leikkaavat miehiltä kravatit.

Juhlinta mitä innovatiivisimmissa asuissa jatkuu läpi viikonlopun baareissa ja kaduilla eikä juhlaväkeä, kovaa musiikkia ja karnevaalilauluja pääse pakoon kaupungilla liikkuessa. Karnevaaliviikon aikana kotibileitä tuntuu olevan musiikin pauhusta päätellen vähän siellä sun täällä ja baareihin jonotetaan jo kello 12 lähtien. Lähestulkoon joka toisella vastaantulijalla on kädessään olutpullo tai kuohuviinilasi, ja kaupungilla kävellessä saa katsoa eteensä, ettei astu maassa lojuviin pieniin snapsipulloihin. Humalahakuinen juominen ei siis näytä olevan ainoastaan suomalaisten pahe.

Ennen varsinaista karnevaalikulkuetta kaupunginosat suuremmissa kaupungeissa järjestävät omat kulkueensa, joiden parhaat karnevaalivaunut pääsevät osallistumaan Rosenmontagin karnevaalien huipentumaan, suureen karnevaalikulkueeseen. Tuhkakeskiviikkoa edeltävänä maanantaina (eli tänään!), Rosenmontagina, jalkaisin kulkevista pukeutuneista karnevaaliryhmistä, traktorien vetämistä, koristelluista vaunuista ja autoista koostuvat karnevaalikulkueet, Rosenmontagszugit, kulkevat läpi kaupunkien. Satumaisten pukujen lisäksi karnevaalit ovat lasten mieleen etenkin, koska kulkueiden vaunuista karnevaaliväki heittää reittien varrella juhliville katsojille karamelleja, kukkia ja pieniä pehmoleluja. Karamelleja saadakseen katsojat huutavat "Kamelle, Kamelle!" sekä kaupungista riippuen karnevaalitervehdystä "Alaaf!" tai "Helau!". Itse Rosenmontagszug muistuttaa kovin suomalaista penkkariperinnettä sillä erotuksella, että karnevaaleilla myös katselijat ovat pukeutuneet ja juhlivat mukana.

Koska Suomessa voi olla vaikea uskoa minkä mittakaavan tapahtumasta karnevaaleissa on kyse, laitan tähän loppuun vähän lukuja Kölnin karnevaaleista, joilla itsekin kävin juhlimassa Rosenmontagszugia vuonna 2012. Rosenmontagin seitsemän kilometrin mittainen karnevaalikulkue marssii läpi Kölnin kaupungin neljän tunnin ajan. Kulkueeseen osallistui tänä vuonna 12 000 vapaaehtoista esiintyjää ja yli 120 orkesteria. Kulkueen aikana he jakoivat katsojille 300 tonnia karamellejä, 700 000 suklaalevyä ja 300 000 pientä kukkakimppua sekä poskisuudelmia. Katsojia reitin varrelle odotettiin etukäteen noin 1,2 miljoonaa.

Että sellainen hulabaloo -päivä täällä Saksassa tänään! Postauksen kuvat ovat Düsseldorfin raatihuoneelta naisten "vallankaappauksesta" Altweiberina sekä Münsterin Rosenmontagszugista. Täytyy sanoa, että vaikka itse en mikään kova karnevaalifani olekaan, hiipi Münsterin junaa tänään seuratessa mieleeni ajatus, että josko sitä ensi vuonna sitten kuitenkin lähtisi itsekin mukaan...

Alaaf! Helau!