Tervehdys taas parin viikon hiljaisuuden jälkeen! Onneksi en koskaan väittänyt olevani mikään himobloggaaja, niin ei tarvitse nyt ottaa sanojaan takaisin. Aika tuntuu lentävän ja vaikka en voi päiväohjelmaani tällä hetkellä kovin kiireiseksi väittääkään, niin silti jostain syystä tämä blogin päivitys aina venyy.
No, viime aikoina ei kuitenkaan ole tapahtunut mitään maata mullistavia asioita, joten kovin paljosta ette ole jääneet paitsi. Otsikon mukaisesti talvi hiipii pikkuhiljaa Saksaankin ja tässä pitää alkaa jo pikkuhiljaa miettiä mitä laittaa päälleen ennen kuin lähtee ovesta ulos. Ja vaikka nyt olen suomalainen ja suomalaisena minun pitäisi kestää kylmää (tämä oletus on täällä kaikilla), niin Saksassa tämä kylmyys on kuitenkin aivan erilaista kosteaa kylmää, joka hiipii luihin ja ytimiin eri tavalla kuin kylmä Suomessa. Tästä pääsisin aasinsillalla taas lempiaiheeseeni eli siihen, miten huonoja saksalaiset talot ovat ja miten en voi käsittää paikallisten jatkuvaa ikkunoiden aukipitämistä ympäri vuoden, mutta koska olen paasannut tästä aiheesta tarpeeksi, tyydyn vain toteamaan, että onneksi meidän kämppä on kuitenkin osoittautunut "normaaliksi" näin suomalaisella mittapuulla arvioituna. Lämmitys laitettiin viime viikolla ensi kertaa päälle ja kyllä ainakin vielä tarkenee. Kaivoin myös vielä uutuuttaan hohtavat untuvapeitot kellarista, joten kyllä nyt tarkenee nukkua, vaikka olisikin vähän viileämpi.
Viime viikot ovat menneet lähinnä yliopiston orientaatioviikon merkeissä ja lukujärjestystä suunnitellessa. Nyt sekin näyttäisi olevan valmis ja huomenna alkaa sitten virallisesti koulu. Olisi alkanut jo tänään, mutta jostain syystä ensimmäinen luento oli peruttu. Sain sompailtua kursseja niin, että perjantait ovat kokonaan vapaata luennoista ja seminaareista ja muutenkin olen ihan tyytyväinen lukujärjestykseen. Orientaatioviikolla olisi ollut vaikka minkälaista häppeninkiä "Ersteille" eli tutummin fukseille, mutta hyvällä omalla tunnolla skippasin nämä ilottelut ja keskityin vain infotapahtumiin.
Sain viime viikolla vihdoin Semestertickettini, joten nyt pääsen taas ajelemaan ympäri osavaltiota junalla ilmaiseksi. Tämä on kyllä ehdottomasti yksi opiskelijana olon hienouksista Saksassa! Koska kaikennäköisiä pikkureissuja oli jo tullut suunniteltua, lähdimme lauantaina käymään Dortmundissa, jonne Münsteristä matkustelee noin tunnissa. Dortmund on ollut minulle tähän mennessä aivan vieras kaupunki enkä ole saanut mitenkään erityisen positiivista kuvaa kaupungista siellä asuneilta. Minulle Dortmund oli kuitenkin ihan positiivinen yllätys ja se vaikutti noin shoppailumahdollisuuksien puolesta ihan kelvolta paikalta. Dortmundista löytyi mm. englantilainen kauppa, jossa myytiin kaikkia mahdollisia englantilaisia elintarvikkeita. Kävin nappaamassa itselleni paketin lemppariani Twiningsin Lady Greytä, johon en ole vielä Saksan marketeissa törmännyt, sekä pari pulloa Bulmersia. Nils puolestaan halusi välttämättä ostaa Marmitea eli jotain Vegemiten tyylistä hiivatahnaa. Kokeilin tätä sunnuntaina eikä kyllä vakuuttanut allekirjoittanutta levitteenä!
Ja koska nyt ollaan Saksassa ja lähes joka seudulla on omat panimonsa ja nimikko-oluensa, niin olen ottanut tavaksi kokeilla paikallisia oluita muissa kaupungeissa vieraillessani. Niinpä Dortmundin reissukin päättyi vanhaan, perinteiseen saksalaisravintolaan, jossa päästiin maistamaan paikallista Hövels -olutta ja Mett -sämpylää. Hövels saa multa hyväksynnän, vaikka ensisilmäyksellä olin skeptinen tumman värin johdosta. Mett -sämpylä puolestaan ei ole pelkästään Dortmundin erikoisuus, vaan näihin olen tutustunut jo Münsterin aikoinani. Mett on raakaa sian jauhelihaa, joka on maustettu suolalla ja muilla mausteilla. Sitä tarjoillaan sämpylän välissä sipulimurskan ja suolan ja pippurin kera. Aluksi en suostunut tätä maistamaan, koska raaka sianliha = ei hyvä juttu, mutta täytyy sanoa, että nykyisellään nautin kyllä tästä paikallisesta herkusta. Ja onko se nyt sitten raakaa lihaa, kun se on tavallaan suolalla kypsennetty? Beats me, hyvää se kuitenkin on!
Sunnuntaiksi olimme sopineet Nilsin ystävien kanssa brunssin meille
kotiin. Sain vihdoin hyvän syyn laittaa kaikki Suomesta raahaamani
Iittalat ja Marimekot käyttöön. Leikkokukkiakin oli pakko käydä
hakemassa, sillä ne ovat täällä niin houkuttelevan edullisia Suomeen
verratuna (kiitos Hollannille rajanaapurina). Sunnuntai oli täällä aivan
yllättävän lämmin päivä ja myöhemmin illalla lenkillä käydessä tuli
jopa kuuma normitamineissa, joissa olen tottunut täällä viime aikoina
ulkona liikkumaan.
Olen viime aikoina ollut kunnon Instgramin uhri ja sen vuoksi heräsin sunnuntaina jo kahdeksalta leipomaan brunssipöytään Instagramista löytämiäni suklaa-chai-paloja kurpitsavoikreemillä sekä banaanileipää, johon onnistuin luomaan himon viime viikolla. Molemmat onnistuivat ja maistuivat törkeän hyviltä, vaikkakin suklaa-chai-palat olivat kreemin vuoksi todella äkkimakeita ja muistuttivat paljon cup cakesia. Kyseessä oli kuitenkin jenkkiresepti, joten sinänsä tämä ei ollut niin suuri yllätys. Kuva nyt ei ole aivan Instagram -laatua, mutta lupaan, että makuelämys oli tätä visuaalista ilmettä parempi!
Leivonnasta jäljelle jääneen kurpitsan ajattelin taikoa tänään ihanan syksyiseksi ja lämmittäväksi kurpitsakeitoksi. Jostain syystä kurpitsa ei ole Suomessa olleenkaan niin kova juttu, mutta minun mielestä mausteinen kurpitsakeitto on aika must ruoka kylmiin ja pimeneviin iltoihin. Mun lempparireseptiksi on jäänyt tämä chefkoch.de:stä löytämäni kurpitsakeitto, johon potkua antavat inkivääri, chili, juustokumina ja curry.
Ainekset:
| 1 | hokkaidokurpitsa | |||||||||
| 1 | sipuli | |||||||||
| 7,5 dl | kasvislientä | |||||||||
| 60 g | tuoretta inkivääriä | |||||||||
| 1 tl | curryjauhetta | |||||||||
| maun mukaan | tuoretta chiliä tai Sambal Oelek-maustetta | |||||||||
| 1 tl | jeeraa / juustokuminaa | |||||||||
| 1 purkki | crème fraîchea tai kermaa | |||||||||
| 1/2 tl | suolaa | |||||||||
| 1 rkl | sokeria | |||||||||
| ripaus pippuria | ||||||||||
Valmistus:
1. Pese kurpitsa ja poista mahdolliset huonot kohdat kuoresta. Halkaise kurpitsa ja poista siemenet. Paloittele kurpitsa tämän jälkeen noin 1,5-2 cm:n kokoisiksi kuutioiksi.
2. Kuullota kattilassa pilkottu sipuli ja lisää kurpitsakuutiot. Mausta suolalla.
3. Lisää kasvisliemi, pieneksi pilkottu inkivääri sekä mausteet (curry, chili / Samba Oelek, jeera / juustokumina, sokeri, pippuri) kattilaan ja keitä noin. 20-25 minuuttia kunnes kurpitsan kuori on pehmentynyt. (Oman kokemuksen mukaan kuori jää silti vähän kovaksi ja siksi kuorinkin kurpitsan mieluummin ennen paloittelua.)
4. Soseuta keitto sauvasekoittimella ja lisää crème fraîche tai kerma. Ja voilá, keitto on valmis nautittavaksi!
Nyt vaan kaikki nauttimaan kurpitsasadon antimista! Itse ajattelin tuunailla tänään reseptiä ja laittaa sekaan porkkanaa sekä korvata ranskankerman kookosmaidolla. Olen myös kuullut, että appelsiinimehu toimii kurpitsakeitossa, joten ehkä sitäkin pitää joskus kokeilla.
Tällaista tänne siis tällä erää. Kivaa alkavaa viikkoa sulle! :)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti