Tällä kertaa mulla ei ole sen ihmeellisempää kerrottavaa. Viimeisen viikon olen pysynyt visusti Münsterissä ja käynyt vaan luennoilla, lööbaillut kotona, lenkkeillyt ja katsonut futista. Noi EM-kisat näkyy aivan joka paikassa täällä, joten mun on palattava vielä aiheeseen omassa postauksessaan. Mutta koska Suomi loistaa poissaolollaan noista karkeloista, voin hyvällä omallatunnolla olla koko sydämestä Saksan puolella.
Sen verran jännittävää tapahtui, että me käytiin tällä viikolla molempien kielikurssiryhmien kanssa kuuntelemassa oikeudenkäyntiä Landgerichtissa, joka mitä ilmeisimmin vastaa instanssiltaan Suomen hovioikeutta. Tiistain käsittely oli vähän tylsä ja koska missattiin syytteen luku, mulle jäi vähän epäselväksi mistä sitä syytettyä oikein syytettiin.
Tämänpäiväinen käsittely oli kuitenkin suht jännä, koska kyseessä oli murha. Joku mies oli halunnut tappaa vaimonsa, jonka kanssa he asuivat jo erillään ja oli siksi naisen päästyä töistä seurannut tätä autolla ja aiheuttanut kolarin, jossa nainen oli ajanut puuta päin. Nainen oli kuitenkin jäänyt henkiin, jonka vuoksi mies puukotti naista vielä neljä kertaa rintaan. Nice.
En ollut vielä koskaan nähnyt murhaajaa, mutta kerta se on ensimmäinenkin. Oikeudenkäynnit osaa kyllä olla myös todella mielenkiintoisia. Varsinkin tällaiset tapaukset, joissa tunteet nousee pintaan. Tänäänkin se murhaaja itki, kun uhrin lasten kirjeitä hänelle luettiin ääneen.
Jotkut jutut saksalaisessa tuomioistuimessa kiinnittivät mun huomion. Ensinnäkin tuomareilla, syyttäjällä ja asianajajilla oli päällä mustat kaavut. Menee vähän Common Law-tyylin puolelle (siis siihen englantilaiseen malliin, jossa tuomareilla on peruukit ja kaavut), mut mun mielestä ne tuo jonkinlaista auktoriteettia ja arvokkuutta siihen tilanteeseen.
Toiseksi, todistajien ei tarvinnut vannoa minkäänlaista valaa tai vakuutusta. Ne vaan käppäilivät sisään kutsuttaessa ja kertoivat omat versionsa tapahtumista. Suomessahan joutuu vannomaan valan käsi raamatulla tai antamaan vakuutuksen, jonka rikkominen on sankitoitu. Saattaahan se oli niin täälläkin, mutta ei käynyt tänään ainakaan ilmi.
Kolmanneksi, koko oikeudenkäynti oli jotenkin sekavampaa kuin mihin Suomessa (niin monta kertaa oikeudenkäyntejä seuranneena...) olen tottunut. Tarkoitan, että Suomessa oikeudenkäynnin kulku ja jaottelu on jotenkin selkeämpää, täällä sai miettiä koko ajan, että mitäköhän nyt tapahtuu. Saattoi tosin johtua käytetystä kielestäkin, joka ei ole mulla vielä aivan yhtä vahva kuin suomi.
Sitten vielä päivän oikeusvertaileva osio eli murhan määritelmä, joka eroaa mun mielestä aika jännästi suomalaisesta vastineestaan:
2 §
Mutta että jotain iloisempaakin, niin tässä hieman kesäistä Münsteriä paikallisen räpin muodossa! Mein Münsteeer!
Sen verran jännittävää tapahtui, että me käytiin tällä viikolla molempien kielikurssiryhmien kanssa kuuntelemassa oikeudenkäyntiä Landgerichtissa, joka mitä ilmeisimmin vastaa instanssiltaan Suomen hovioikeutta. Tiistain käsittely oli vähän tylsä ja koska missattiin syytteen luku, mulle jäi vähän epäselväksi mistä sitä syytettyä oikein syytettiin.
Tämänpäiväinen käsittely oli kuitenkin suht jännä, koska kyseessä oli murha. Joku mies oli halunnut tappaa vaimonsa, jonka kanssa he asuivat jo erillään ja oli siksi naisen päästyä töistä seurannut tätä autolla ja aiheuttanut kolarin, jossa nainen oli ajanut puuta päin. Nainen oli kuitenkin jäänyt henkiin, jonka vuoksi mies puukotti naista vielä neljä kertaa rintaan. Nice.
En ollut vielä koskaan nähnyt murhaajaa, mutta kerta se on ensimmäinenkin. Oikeudenkäynnit osaa kyllä olla myös todella mielenkiintoisia. Varsinkin tällaiset tapaukset, joissa tunteet nousee pintaan. Tänäänkin se murhaaja itki, kun uhrin lasten kirjeitä hänelle luettiin ääneen.
Jotkut jutut saksalaisessa tuomioistuimessa kiinnittivät mun huomion. Ensinnäkin tuomareilla, syyttäjällä ja asianajajilla oli päällä mustat kaavut. Menee vähän Common Law-tyylin puolelle (siis siihen englantilaiseen malliin, jossa tuomareilla on peruukit ja kaavut), mut mun mielestä ne tuo jonkinlaista auktoriteettia ja arvokkuutta siihen tilanteeseen.
Toiseksi, todistajien ei tarvinnut vannoa minkäänlaista valaa tai vakuutusta. Ne vaan käppäilivät sisään kutsuttaessa ja kertoivat omat versionsa tapahtumista. Suomessahan joutuu vannomaan valan käsi raamatulla tai antamaan vakuutuksen, jonka rikkominen on sankitoitu. Saattaahan se oli niin täälläkin, mutta ei käynyt tänään ainakaan ilmi.
Kolmanneksi, koko oikeudenkäynti oli jotenkin sekavampaa kuin mihin Suomessa (niin monta kertaa oikeudenkäyntejä seuranneena...) olen tottunut. Tarkoitan, että Suomessa oikeudenkäynnin kulku ja jaottelu on jotenkin selkeämpää, täällä sai miettiä koko ajan, että mitäköhän nyt tapahtuu. Saattoi tosin johtua käytetystä kielestäkin, joka ei ole mulla vielä aivan yhtä vahva kuin suomi.
Sitten vielä päivän oikeusvertaileva osio eli murhan määritelmä, joka eroaa mun mielestä aika jännästi suomalaisesta vastineestaan:
2 §
Murha
Jos tappo tehdään
1) vakaasti harkiten,
2) erityisen raa'alla tai julmalla tavalla,
3) vakavaa yleistä vaaraa aiheuttaen tai
4) tappamalla virkamies hänen ollessaan virkansa puolesta ylläpitämässä järjestystä tai turvallisuutta taikka virkatoimen vuoksi
ja rikos on myös kokonaisuutena arvostellen törkeä, rikoksentekijä on tuomittava murhasta vankeuteen elinkaudeksi.
Yritys on rangaistava.
Ja Saksan vastaava mun vapaana suomennoksena:
§ 211 BGB
Murha
(1) Murhasta tuomitaan elinkautiseen vankeusrangaistukseen.
(2) Murhaan syyllistuu se, joka murhanhimosta, sukupuoliviettinsä tyydyttääkseen, ahneudesta tai muusta ala-arvoisesta syystä, petollisesti ja julmasti tai yleisvaarallisia keinoja käyttäen tai jonkun toisen rikoksen mahdollistaakseen tai peittääkseen tappaa toisen ihmisen.
Että jännää, jännää! Aina tällaisina hetkinä sitä miettii, että pitäisikö sittenkin erikoistua tuonne rikosoikeuden puolelle, on se sen verran mielenkiintoista. Eihän tässä ole vielä mitään lukkoon lyöty...:P
Mutta että jotain iloisempaakin, niin tässä hieman kesäistä Münsteriä paikallisen räpin muodossa! Mein Münsteeer!
P.S. Voi olla, että pääsen kohta piiiiiitkästä aikaa saunomaan, mutta jos näin käy, niin kerron siitä sitten erikseen lisää! ;)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti