Vaikka useat ystävät ovat käyneet minua jo moikkaamassa Münsterissä, ajattelin nyt kirjoittaa pienen oodin "uudelle" kotikaupungilleni, jossa voin kyllä sanoa toden teolla viihtyväni. Minun tarinani Münsterin kanssa alkoi jo vuonna 2011, kun saavuin tänne nuorta intoa puhkuen ja mieli avoinna elämäni suurimpaan seikkailuun, Erasmus -vaihtoon. Olin tosin jo aiemmin vuonna 2009 Bremenistä Brysseliin reilatessa vaihtanut kerran junaa Münsterissä, mutta enpa tuolloin osannut aavistaa, että tulisin joskus vielä opiskelemaan tässä kaupungissa ja lopulta muuttamaan tänne.
Minulle oli alusta lähtien ollut selvää, että haluan lähteä opiskelijavaihtoon juuri Saksaan ja päästä vihdoin käyttämään koulussa oppimaani saksan kieltä. Innostuksestani Saksaa ja saksan kieltä kohtaan voinen kiittää Snoukkabisnestä (tämä oli kova!), Marienhofia, Ystävämme Charlieta ja Poliisikoira Rexiä, joita katsellessani toivoin, että osaisin itse vielä jonain päivänä puhua saksaa. Olen siis varmaan yksi näistä harvoista, joiden mielestä saksa on oikeasti kaunis kieli??! Vaihtoyliopistoa valitessani vaihtoehdot tietenkin rajoittuivat tuolloisen opinahjoni vaihtotarjontaan. Berliinin raakkasin listasta heti pois, koska minulle oli jo tuolloin selvää, että en halua suurkaupunkiin. Lopulta vaihtohakemukseen päätyivät Münster, Gießen ja Köln edellä mainitussa järjestyksessä. Myönnän rehellisesti, että Münster voitti tämän skaban googletteluiden seurauksena (ehkä yliopiston kurssitarjonnallakin oli jotain vaikutusta), koska kuvahaun tulokset miellyttivät silmääni.
Useimmille suomalaisille Münster kaupunkina ei kerro mitään ja usein keskusteluissani se sekoitetaan heti Etelä-Saksan Münchenin kanssa. Münster kuitenkin sijaitsee jossain aivan toisaalla eli läntisen Saksan Nordrhein-Westaflenin osavaltion pohjoisosassa. Münster on Westfalenin hallintoalueen pääkaupunki ja samalla sitä reunustavan Münsterlandin (kyllä, Münsterland on oikeasti olemassa eikä vain minun puheissani) keskus. Samalla se on lähialueen ainoa suurkaupunki, sillä sen lähiseudut ovat kovin maaseutuvaltaisia. Tämän huomaa hyvin maisemaa junan ikkunasta tutkaillessa, kun esimerkiksi Kölnistä saapuessa Reininmaan ja Ruhrin alueen yhteen kasvaneet kaupunkialueet muuttuvat pikkuhiljaa pelloiksi ja metsiksi. Suomen maaseutuun verrattuna asutus on kyllä silti verrattain tiheää.
Reilulla 300 000 asukkalla Münster on Saksan 20. suurin kaupunki ja jopa Saksan mittakaavassa suurkaupungiksi luettava kaupunki. Itse kaupungilla kulkiessa sitä ei kuitenkaan tunne, sillä Münsterin ydinkeskusta on hyvin kompakti ja kaikki siellä on pyörällä tai jalan saavutettavissa. Ydinkeskustaa ympäröi vehreä pyörä- ja jalankulkutienä käytetty, 4,5 kilometrin pituinen promenadi, joka on ehdottomasti yksi Münsterin omaleimaisimmista piirteistä. Ehkä promenadin pituuskin jo antaa hieman käsitystä siitä, miten pieni kaupungin keskusta todella on. Alueen ainoana suurkaupunkina niin ravintola-, ostos- kuin kulttuuritarjontakin on Münsterissä kuitenkin hyvin kattavaa ja voisin väittää täältä löytyvän kaiken tarvittavan. Juuri tämä viihtyisä, intiimi, pienen kaupungin tuntu onkin se asia, mikä saa minut tuntemaan oloni täällä kotoisaksi. Väitän, että suurkaupunkeja on vaikea oppia tuntemaan läpikotaisin, mutta Münsterin keskustan tunnen jo parin vuoden oleskeluiden jälkeen kuin omat taskuni.
Pienuudestaan huolimatta Münster on kuitenkin yksi Saksan suurimmista opiskelijakaupungeista, sillä sen reilusta 300 000 asukkaasta noin 55 000 on opiskelijoita. Opiskelijoiden paljoudesta vastaavat kolme suurta korkeakoulua, sillä Münsteristä löytyy niin yliopisto, ammattikorkeakoulu kuin katolinen korkeakoulukin. Suomalaisille uutta on usein sekin, että Münsterin yliopisto on noin 44 000 opiskelijallaan Saksan viidenneksi suurin yliopisto. Opiskelemaan täällä pystyy siis lähes mitä tahansa. Yliopiston päärakennuksena on 1954 lähtien toiminut Fürstbischof Maximilian Friedrich von Königsegg-Rothenfeldsin vuonna 1787 rakennettu linna eli münsteriläisille tutummin Schloss. Linnan takapihalta löytyy kasvitieteellinen puutarha ja vehreät lenkkipolut kiertävät linnan vallihautojen ympärillä.
Pienuudestaan huolimatta Münster on kuitenkin yksi Saksan suurimmista opiskelijakaupungeista, sillä sen reilusta 300 000 asukkaasta noin 55 000 on opiskelijoita. Opiskelijoiden paljoudesta vastaavat kolme suurta korkeakoulua, sillä Münsteristä löytyy niin yliopisto, ammattikorkeakoulu kuin katolinen korkeakoulukin. Suomalaisille uutta on usein sekin, että Münsterin yliopisto on noin 44 000 opiskelijallaan Saksan viidenneksi suurin yliopisto. Opiskelemaan täällä pystyy siis lähes mitä tahansa. Yliopiston päärakennuksena on 1954 lähtien toiminut Fürstbischof Maximilian Friedrich von Königsegg-Rothenfeldsin vuonna 1787 rakennettu linna eli münsteriläisille tutummin Schloss. Linnan takapihalta löytyy kasvitieteellinen puutarha ja vehreät lenkkipolut kiertävät linnan vallihautojen ympärillä.
Vielä opiskelijakaupunkiakin omaleimaisempi piirre Münsterille ovat sen kaduilla liikkuvat tuhannet ja yhä tuhannet polkupyörät. Münster on Saksan polkupyöräkaupunki numero yksi ja polkupyöriä täältä löytyykin tuplasti asukasmäärään nähden. Pyöräilijöille löytyvät omat pyörätiet ja liikennevalot, ja pyöräteillä vallitsevat omat sääntönsä. Rovaniemeltä tulleelle kaupunkipyöräilyn noviisille pyöräilykulttuurin oppiminen oli aikoinaan hyvin jännittävää, mutta nykyään olen liikenteessä jo itse se, joka tuhahtelee kaiken mailman sunnuntaipyöräilijöille.
Münster on kuvankaunis kaupunki kauniine kirkkoineen, linnoineen ja suloisine katuineen. Samalla se on vahvasti katolinen kaupunki, jolla on ollut oma piispansa vuodesta 805 lähtien. Näin ollen kaupungin sydän on luonnollisesti hiekkakivestä rakennettu St. Paulus Dom eli Pyhän Pauluksen tuomiokirkko, jonka vieressä sijaitsevalla tuomiokirkon aukiolla pidetään myös viikottaiset markkinat. Muita kaupunkikuvaa hallitsevia kirkkoja ovat jyhkeä Überwasserkirche ja goottilaistyylinen Lambertikirche eli Lamberttikirkko, jonka torneissa roikkuvat edelleen alkuperäiset, vuodelta 1535 peräisin olevat rautahäkit, joihin tukahdutetun kapinallisen uskonpuhdistusliikkeen johtohahmojen ruumiit nostettiin tuolloin kansalle varoitukseksi.
Korttelin päässä tuomiokirkosta avautuu majesteettinen pääkatu, Prinzipalmarkt, jonka rakennusten kaarirakenteet reunustavat pääkatua kauniina nauhana. Münsterin vanhakaupunki kärsi suuria tuhoja toisen maailmansodan pommituksissa, joten tarkkasilmäisimmät ehkä huomaavatkin Prinzipalmarktia pitkin kävellessä, että komeiden talojen fasaadit ovat todellakin vain fasaadeja, jotka on rakennettu vanhaa rakennustyyliä mukaillen sodan jälkeen. Prinzipalmarktilla sijaitsee myös yksi Münsterin suurimmista nähtävyyksistä, Münsterin raatihuone eli Rathaus, jossa solmittiin vuonna 1648 Euroopan 30 -vuotisen sodan päättänyt rauha.
Münsterin läpi virtaa pieni Aa -joki, jonka ihastuttavaa rantatietä minulla on onni kävellä lähes päivittäin yliopistolle. Aa -joki virtaa aina ihan kivenheiton päässä keskustasta olevaan Aa -järveen eli tutummin Aaseehen. Itse Aasee on tekojärvi, mutta hyvin viihtyisä sellainen ja luultavasti münsteriläisten suosituin päiväkävelykohde. Uimarantaa Aaseellä ei ole, koska huonon vedenlaadun vuoksi järvessä uinti ei ole mahdollista. Aaseen rantatiet ovat kuitenkin suosittuja lenkkipolkuja, ja järveä ympäröivät viheralueet tarjoavat hyvät puitteet piknikeille, grillaukselle ja muille kesäaktiviteeteille. Järvelle pääsee kuitenkin vuokraamalla polkuveneen tai purjehtimaan Münsterin purjehduskerhon joukoissa. Minä niin haluaisin mennä purjehduskurssille, mutta parisuhteen toista osapuolta pitäisi vielä lämmitellä ajatuksen suhteen.
Münsteristä löytyy myös arkkitehtuuriltaan hyvin modernin oloinen satama-alue Dortmund-Ems kanaalin varrelta sekä varsin monipuolinen eläintarha Aaseen kupeesta. Hellesäiden iskiessä münsteriläiset pulahtavat vilvoittelemaan kanaaliin, mutta itse olen tästä vielä toistaiseksi pidättäytynyt, sillä rahtilaivojen kansoittamassa, betoniseinäisessä kanaalissa uiminen ei herätä tässä tuhansien järvien maan tytössä suurempia haluja päästä uimaan.
Tällainen on siis minun kotikaupunkini! Olen iloinen, että aikoinani rantauduin juuri tähän kaupunkiin, koska tällaisessa idyllisessä pikkukaupugissa on minun kaltaisen maalaistytönkin helppo hengittää. Opinpahan itsekin tässä tietoja googletellassa, että Münsterissäkin on aina vuoteen 1954 saakka ollut ratikka! Olisipa hauska kuvitella millaista Münsterissä olisi tänään, jos matka keskustassa voisi taittua edelleenkin raitiovanulla. Jos ette vielä huokaile ihstuksesta, niin voitte lopuksi vielä ihailla Münsteriä ilmasta käsin tältä Youtubesta löytyneeltä videolta, olkaapa hyvät!
Korttelin päässä tuomiokirkosta avautuu majesteettinen pääkatu, Prinzipalmarkt, jonka rakennusten kaarirakenteet reunustavat pääkatua kauniina nauhana. Münsterin vanhakaupunki kärsi suuria tuhoja toisen maailmansodan pommituksissa, joten tarkkasilmäisimmät ehkä huomaavatkin Prinzipalmarktia pitkin kävellessä, että komeiden talojen fasaadit ovat todellakin vain fasaadeja, jotka on rakennettu vanhaa rakennustyyliä mukaillen sodan jälkeen. Prinzipalmarktilla sijaitsee myös yksi Münsterin suurimmista nähtävyyksistä, Münsterin raatihuone eli Rathaus, jossa solmittiin vuonna 1648 Euroopan 30 -vuotisen sodan päättänyt rauha.
Münsterin läpi virtaa pieni Aa -joki, jonka ihastuttavaa rantatietä minulla on onni kävellä lähes päivittäin yliopistolle. Aa -joki virtaa aina ihan kivenheiton päässä keskustasta olevaan Aa -järveen eli tutummin Aaseehen. Itse Aasee on tekojärvi, mutta hyvin viihtyisä sellainen ja luultavasti münsteriläisten suosituin päiväkävelykohde. Uimarantaa Aaseellä ei ole, koska huonon vedenlaadun vuoksi järvessä uinti ei ole mahdollista. Aaseen rantatiet ovat kuitenkin suosittuja lenkkipolkuja, ja järveä ympäröivät viheralueet tarjoavat hyvät puitteet piknikeille, grillaukselle ja muille kesäaktiviteeteille. Järvelle pääsee kuitenkin vuokraamalla polkuveneen tai purjehtimaan Münsterin purjehduskerhon joukoissa. Minä niin haluaisin mennä purjehduskurssille, mutta parisuhteen toista osapuolta pitäisi vielä lämmitellä ajatuksen suhteen.
Münsteristä löytyy myös arkkitehtuuriltaan hyvin modernin oloinen satama-alue Dortmund-Ems kanaalin varrelta sekä varsin monipuolinen eläintarha Aaseen kupeesta. Hellesäiden iskiessä münsteriläiset pulahtavat vilvoittelemaan kanaaliin, mutta itse olen tästä vielä toistaiseksi pidättäytynyt, sillä rahtilaivojen kansoittamassa, betoniseinäisessä kanaalissa uiminen ei herätä tässä tuhansien järvien maan tytössä suurempia haluja päästä uimaan.
Tällainen on siis minun kotikaupunkini! Olen iloinen, että aikoinani rantauduin juuri tähän kaupunkiin, koska tällaisessa idyllisessä pikkukaupugissa on minun kaltaisen maalaistytönkin helppo hengittää. Opinpahan itsekin tässä tietoja googletellassa, että Münsterissäkin on aina vuoteen 1954 saakka ollut ratikka! Olisipa hauska kuvitella millaista Münsterissä olisi tänään, jos matka keskustassa voisi taittua edelleenkin raitiovanulla. Jos ette vielä huokaile ihstuksesta, niin voitte lopuksi vielä ihailla Münsteriä ilmasta käsin tältä Youtubesta löytyneeltä videolta, olkaapa hyvät!